JUURET: Uusi pohjoinen asumisen konsepti

Konseptin ydin: Juuret

Juuret on paikka, johon on helppo tulla ja hyvä jäädä – koti, yhteisö ja kestävälle elämälle rakennettu perusta, joka yhdistää luonnon rytmin ja paikallisen elämäntavan nykyaikaisen asumisen yksityisyyteen ja yhdessäoloon. Konsepti rakentuu kolmelle sisäkkäiselle tasolle:

• Oma koti – kompaktit, muuntojoustavat asunnot (2–4h+k), moduulijärjestelmästä koottuina.
• Pihapiiri – 6–10 kodin pienyhteisö, jaetut ulkotilat ja arjen aputoiminnot (pihavarasto, pyykkihuolto, komposti, leikki- ja lemmikkialueet).
• Naapurusto – 20–40 asunnon kokonaisuus, jonka sydämenä toimii yhteistalo Kaarna: sauna & spa, monitoimitila, verstas, vierashuone sekä pesu- ja jätepalvelut.

Konseptissa yhteisöllisyys ei ole velvoite vaan mahdollisuus. ”Asukas ensin” -periaate ja porrastettu naapurijäsenyys avaavat osan tiloista hallitusti myös lähialueen asukkaille, mikä vahvistaa koko naapuruston elinvoimaa.

Kohderyhmät ja lähtökohdat

Suunnittelun pohjana on kuusi tunnistettua asukasprofiilia — mm. luontokeskeinen etätyöntekijä, sesonkimuuttaja, lapsiperhe, työssäkäyvä pariskunta ja yksinelävä eläkeläinen. Heitä yhdistää luonnonläheisyyden, arjen toimivuuden ja kevyen, ei-velvoittavan yhteisöllisyyden arvostus. Arkkitehtuurissa korostuvat puun käyttö, harjakatot, suuret ikkunat ja pohjoiseen ilmastoon suunnitellut, muuntojoustavat ja varautuvat ratkaisut.

Toteutus ja pilottikohteet

Asunnot perustuvat modulaariseen, ”palapelimäiseen” rakennusjärjestelmään, joka mahdollistaa skaalautumisen erillistaloista rivitalo- ja omakotikokonaisuuksiin sekä nopean, kustannustehokkaan toteutuksen. Kokonaisuudet on toteutettavissa vaihtoehtoisin toteuttamismallein (omaperustainen, RS-kohde, osittainen RS, ryhmärakennuttaminen).

Pilotin avulla tunnistettiin erityyppisten alueiden täydennysrakentamisen kehityskohtia

Voimakkaasti erilaiset alueelliset lähtökohdat loivat työlle myös tutkimukselliset lähtökohdat. Työn avulla selvitettiin pilottiprosessin toimivuutta ja pyrittiin löytämään siihen parannuksia. Työn avulla tunnistettiin erilaisia keinoja, tahoja ja toimenpiteitä, joiden avulla täydennysrakentamista voidaan edistää erilaisilla alueilla. 

Työn aikana hankkeesta kertova infokirje lähetettiin yli 1100 osoitteeseen pilottialueilla. Hankkeesta kirjoitettiin muun muassa Asuntomarkkinassa, Kiinteistölehdessä sekä alueellisissa paikallislehdissä.  Infokirjettä levitettiin myös isännöitsijöille. Lähes sata kiinteistöä vastasi niille osoitettuun kartoituskyselyyn ja noin 50 kiinteistöä osallistui kiinteistökohtaisiin neuvontoihin, joissa pohjustettiin tontin viitesuunnitelmien laatimista. Viitesuunnitelmat koottiin hankekorteiksi, joita laadittiin yhteensä yli 40 kpl. Korttien yli 400 sivulla kuvattiin yhteensä noin 90 tontinkäyttöluonnosta taustatietoineen. Pilotin jälkeen muodostuneet hankeaihiot siirtyivät taloyhtiöpäätöksenteon piiriin. Osa hankkeista on lähtenyt edistymään kohti seuraavia vaiheita.